Nekalan normaalikoulun kouluniitty 2

Vuonna 2020 normaalikoulun niitty laajeni kaksinkertaiseksi. Oppilaat kylvivät metsäapilan lisäksi Tampereen seudun paahdeympäristöille tyypillisiä kasvilajeja: mäkitervakkoa, masmaloa, tunturikurjenhernettä, idänkeulankärkeä, kissankäpälää, keltamaitetta ja ukontulikukkaa. Alueelle kylvettiin myös myöhäisiä kukkijoita, jänönapilaa ja ketomarunaa, jotta alue näyttäisi hyvältä myös syksyllä. Projekti toteutetaan Suomen Yliopistokiinteistöt Oy:n toimeksiantona, yhteistyössä Tampereen yliopiston normaalikoulun kanssa. Urakoitsijana nurmikon poistossa ja uuden kasvualustan levittämisessä oli OjaX Oy.
Read More

Viinikanlahti sun-exposed dry meadow

Viinikanlahden jätevedenpuhdistamon paahdeketo sijaitsee lähellä Tampereen keskustaa. Alue on yli 500 metriä ja 7 500 neliömetriä laaja. Villi vyöhyke -yhdistys on kylvänyt alueelle paikallisia rata- ja harjualueiden kasvilajien siemeniä. Kedon kasvualusta on harjusoraa jo tuhoutuneelta Ratinanharjulta, joka kaivettiin Ratinan kauppakeskuksen paikalta. Paahdeketo perustettiin vuonna 2020. Viinikanlahden paahdeketo on väliaikainen. Kedon tavoitteena on noin kymmenen vuoden aikana kerryttää pintamaahansa siemenpankki, jota voidaan hyödyntää uusien ketojen perustamisessa Tampereella. Yhdistyksen jäsenet ovat hoitaneet aluetta kitkemällä. Karua paahdeketoa ei ole tarvinnut leikata ensimmäisten vuosien aikana. Hyönteistutkijat havaitsivat alueella toisen kasvukauden aikana uhanalaisen tulikukkakoin (Nothris verbascella), jota ei aiemmin ollut Tampereella havaittu. Tulikukkakoin löytyminen osoittaa,…
Read More

The living roofs of Mustametsä daycare centre, Tampere

Villi vyöhyke teki kaksi kasvikattoa Tampereella Nekalan Mustametsän päiväkodin rakennusten katoille. Päiväkodin lähistöllä on havaittu erittäin uhanalaisia ja erityisesti suojeltavia mäkihiilikoita, jotka käyttävät ravinnokseen metsäapiloita. Kylvimme päiväkodin rakennusten katoille metsäapilaa ja muita ketokasveja. Kasvikatot vahvistavat lähialueen metsäapila- ja paahdeverkostoa. Hoidamme kasvikattoja kitkemällä ja täydennämme metsäapilakasvustoja. Kylvetyt kasvit ovat kaikki paikallista ja seudullista kantaa ja niiden alkuperäinen luonnonvarainen kasvupaikka on jäljitettävissä. Kasvikatot on toteutettu yhteistyössä Tampereen Tilapalvelut Oy:n kanssa.Mustametsän päiväkodin kasvikatot ovat osa Nekalan paahdeverkostoa. Metsäapiloiden istutusta elokuussa 2023 Kuvat © Milla Lehti Kasvikattojen asennukset ja kylvöt syksyllä 2020 Kuvat © Jere Nieminen paitsi neljäs lukusuunnassa
Read More

Dry meadow in Ristola, Säkylä

Valtatietä 12 Säkylän Ristolassa levennettiin, jotta liittymästä tulee turvallinen. Muutoksen yhteydessä teiden väliin jäi suojaviheralueita, joille perustettiin paahdeympäristöjen kokeilu. Kylvimme alueelle muun muassa ketomarunan, keltamaitteen, pohjanmasmalon, ukontulikukan, mäkitervakon, idänhietaneilikan ja kangasajuruohon siemeniä. Idänhietaneilikan siemenet ostimme kaupalliselta toimijalta, jolla oli selvillä siementen alkuperäinen luonnonvarainen keruupaikka. Kokeilemme alueella myös torvijäkälien lisäämistä. Jäkälät voivat sitoa hiekkaa paikalleen ja hidastaa muun varjostavan kasvillisuuden kasvua paahdealueelle. Kehitämme Ristolan paahdealuetta yhteistyössä Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kanssa.  Kitkemistä, täydennyskylvöjä ja kukintaa kesällä 2023 Kuvat © Jere Nieminen Siementen kylvöjä ja kitkemistä marraskuussa 2022 Kuvat © Jere Nieminen paitsi ensimmäinen ja kolmas lukusuunnassa Taimien istuttamista, siemenien kylvöjä ja rikkaruohojen kitkemistä…
Read More

Landscaping the Oulunsalo gravel pit

Olemme maisemoineet Rudus Oy:n Oulunsalon sorakuoppaa Oulussa vuodesta 2020 lähtien. Suunnittelimme maisemoitavalle alueelle maisemoinnin tavan, jossa hyödynnetään ekologista sukkessiota ja luonnon kasvua. Koska alue on hyvin laaja ja paikallisten luonnonkasvien siemeniä ja taimia oli käytössä vain vähän, teimme kylvöt ja istutukset sellaisiin paikkoihin, joista niillä on hyvät edellytykset levittäytyä laajemmalle. Olemme istuttaneet ja kylväneet aluelle muun muassa paikallisia pulskaneilikoita ja tataarikohokkeja. Alueen maisemoinnista on kerrottu yksityiskohtaisemmin Rudus Oy:n tiedotteessa 26.10.2020 ja artikkelissa 24.2.2025.   Siementen kylvämistä ja taimien istuttamista syyskuussa 2020 Kuvat © Jere Nieminen Oulunsalon soranottoalue -- Luonnon kasvu jälkihoidon välineenä (Maisemoinnin yleissuunnitelma, pdf 9 sivua)
Read More
Lehtoneidonvaippojen siirto raitiotiereitiltä, Tampere

Transplanting Epipactis helleborine from the tramway in Tampere

Villi vyöhyke siirsi lehtoneidonvaippoja turvaan raitiotien rakentamisen alta Tampereella. Lehtoneidonvaipat nostettiin maasta kevättalvella vuonna 2017 ja istutettiin myöhemmin keväällä Tampereen Multisiltaan.  Lehtoneidonvaippoja siirtoistutettiin yhteensä 23 kappaletta. Kasveista 14 yksilöä kasvatti kesällä 2017 hieman vartta sekä tunnistettavat lehdet. Yksikään siirretyistä lehtoneidonvaipoista ei kukkinut kunnolla kesän aikana. Seurasimme kasveja kesä- ja heinäkuussa viikon välein. Osa versoista hävisi alueelta ilman, että niiden häviämisen syytä oli havaittavissa. Seuraavina vuosina lehtoneidonvaippoja on havaittu alueella satunnaisesti. Lehtoneidonvaippojen siirrot toteutimme yhteistyössä Tampereen kaupungin, Raitiotieallianssin ja Tampereen Sarka Oy:n kanssa. Lehtoneidonvaippojen siirtoistutukset Kekkosentie-Teiskontien joukkoliikennesillan asemakaava-alueelta Multisillan Rajamäen alueelle (pdf, 11 sivua) Jäljelle jääneiden lehtoneidonvaippojen siirtoistutukset kesäkuussa 2018 Kuvat…
Read More

Old playing field meadow in Haavikonpuisto

Vuonna 2019 aloitettiin käytöstä poistetulla Haavikonpuiston pallokentällä Nekalassa Tampereella kokeilu, voisiko kentästä kehittyä arvokas paahdeympäristö. Kylvimme seuraavia kasvilajeja, joista meillä on kokemuksia tai aavistus, että kasvilajit voisivat pärjätä sepelikentällä: neidonkieli, masmalo, keltamaite, mäkitervakko, ketotyräruoho, isomaksaruoho, ukontulikukka, tummatulikukka, keltasauramo, ahopäivänkakkara, ahokissankäpälä, metsänätkelmä, tunturikurjenherne, puna-ailakki, nurmikohokki, kangasajuruoho, jänönapila ja kelta-apila. Koska lähistöllä elää uhanalainen mäkihiilikoi, kylvimme kentälle myös sen ainoaa ravintokasvia metsäapilaa. Pallokenttä kasvualustana on hyvin tiivistä ja vaikuttaa siltä, että kasvillisuus kehittyy 1-2 vuotta hitaammin kuin löyhemmässä maassa. Kuvat © Jere Nieminen paitsi toinen lukusuunnassa
Read More

Ämmässuo fine crushed stone meadow

Villi vyöhyke ideoi kokeilun, jossa selvitettiin kivituhkan mahdollisuuksia komealupiinin torjunnassa ja uusien ketojen perustamisessa. Valikoimme yhteistyössä HSY:n ja NCC:n kanssa kokeilun kohteeksi Espoon Ämmässuon ekoteollisuusalueelta paikan, joka oli lähes kokonaan lupiinin valtaama. Kivituhkaa levitettiin vuonna 2019 lupiinin kasvustojen päälle 10 cm, 20 cm ja 30 cm paksuiset kerrokset. Villi vyöhyke -yhdistyksen jäsenet kylvivät kivituhkalle luonnonkasvien siemeniä. Kokeilussa hyödynnettiin myös ekoteollisuusalueelle hävitettäväksi tuotuja kantoja, joista tehtiin lahopuuteos. Paksuudeltaan 20 cm kerros kivituhkaa riitti tukahduttamaan lupiinit. Kivituhka osoittautui hyväksi kasvualustaksi paahteisten alueiden luonnonkasvien kasvualustaksi. Kukintaa Ämmässuolla kesällä 2021 Kuvat © Jere Nieminen Ketokasvien kylvöt lokakuussa 2019 Kuvat © Jere Nieminen paitsi toinen…
Read More

Tampere University esker roof meadow

Villi vyöhyke perusti kedon ja kasvikaton Tampereen yliopiston keskustakampukselle vuonna 2019. Valitsimme kedolle erityisesti Tampereen rata-alueilla viihtyneitä kasveja, koska yliopisto sijaitsee lähellä rata-aluetta. Kylvimme kedolle muun muassa neidonkielen, keltasauramon, ketokaunokin ja rohtokoirankielen siemeniä.Kedon lisäksi toteutimme kampukselta lähtevän Kalevantien alikulkukäytävän katolle kasvikaton, jonne kylvimme paahdeympäristöjen kasvilajeja, kuten nuokkukohokkia, isomaksaruohoa, mäkitervakkoa ja tunturikurjenhernettä. Kylvetyt kasvit ovat paikallista kantaa ja niiden alkuperäinen luonnonvarainen kasvupaikka on jäljitettävissä. Tampereen yliopisto sijaitsee Kalevanharjun täysin rakennetulla harjujaksolla. Kasvikatto tarjoaa elinympäristön taantumassa oleville vaateliaille harjulajeille. Yhdistys on hoitanut ketoa ja kattoa kitkemällä ja täydennyskylvöin. Keto ja kasvikatto toteutettiin yhteistyössä Suomen Yliopistokiinteistöt Oy:n ja Tampereen yliopiston kanssa. Harjukatto kesällä 2021…
Read More

Harjuniitty school meadow, Nokia

Villi vyöhyke perusti kouluniityn Nokian Harjuniityn koululle vuonna 2017. Kylvimme keväällä koulun oppilaiden kanssa niitylle muun muassa isomaksaruohoa, neidonkieltä, mäkitervakkoa, ketomarunaa, pohjanmasmaloa, tummatulikukkaa, ukontulikukkaa, puna-ailakkia, päivänkakkaraa ja kelta-apilaa. Kylvetyt kasvit ovat seudullista kantaa ja niiden alkuperäinen luonnonvarainen kasvupaikka on jäljitettävissä. Syksyllä täydensimme kylvöjä kelta-apilan siemenillä, joita keräsimme Nokia Arenan rakennuspaikalta Tampereen ratapihalta. Kouluniittyä toteutetaan yhteistyössä Nokian kaupungin kanssa. Kouluniityn kukinta kesäkuussa 2019 Kuvat © Jere Nieminen Täydennyskylvöt marraskuussa 2018 Kuvat © Jere Nieminen Kylvöt marraskuussa 2017. Viimeisessä kuvassa keväällä 2017 kylvettyjen kasvien lehtiruusukkeita (puna-ailakki, päivänkakkara) Kuvat © Jere Nieminen Kylvöt huhtikuussa 2017 Kuvat © Jere Nieminen
Read More