Blogit – Sivu 5 – Villi vyöhyke

11 loka 2018

Sorilan louhoksen maisemointi, Tampere

Maisemointi, Sorakuopat, Teollisuusalueet

Tampereella sijaitsevan Sorilan kiviainesalueen luiska on reilun hehtaarin kokoinen rinne, jonka maisemoinnin Villi vyöhyke aloitti vuonna 2017. Luiskan kasvualustan osana on kierrätysbetonia, joka tuottaa alueelle kalkkivaikutuksen. Villi vyöhyke valikoi lajistoon mahdollisimman paljon kalkkia suosivia ja sietäviä kasveja.Yhdistyksen alueelle kylvämiä kasvilajeja ovat esimerkiksi mäkitervakot, masmalot, neidonkielet, päivänkakkarat ja nurmikohokit. Lisäksi yhdistyksen jäsenet kokeilevat alueella imeläkurjenherneen kasvatusta taimia istuttamalla. Vuosien aikana sammaleet ovat vallanneet alaa maisemoidussa luiskassa. Sammalten levittäytyminen helpottaa alueen hoitoa sammalten hidastaessa muualta leviävän kasvillisuuden kehittymistä.Yhdistys jatkaa alueen kehittämistä täydennyskylvöin ja -istutuksin. Sorilan louhoksen maisemointi toteutetaan yhteistyössä Rudus Oy:n kanssa. Maisemoitu alue Sorilassa kesällä 2021 Kuvat © Jere Nieminen Kylvöt…

02 elo 2018

By emmi

Tampereen yliopiston normaalikoulun kouluniityt

Kaupunkialueet, Osallistavat projektit

Villi vyöhyke perusti ensimmäisen kouluniityn Tampereen yliopiston normaalikoulun alueelle Nekalassa vuonna 2018. Mäkihiilikoiden (Anacampsis fuscella) elinympäristöjä, jotka tuhoutuivat samalla asemakaava-alueella, kompensoimiseksi perustettiin paahteinen keto, joka toimii myös opetusympäristönä. Lisää paahteisia kouluniittyjä on perustettu normaalikoulun alueelle vuosina 2020, 2022 ja 2023. Kouluniityt perustimme yhdessä Tampereen yliopiston normaalikoulun oppilaiden ja opettajien kanssa. Oppilaat kylvivät siemenet ja istuttivat taimet alueelle. Tärkein kasvilaji normaalikoulun kedoilla on metsäapila (Trifolium medium), joka on mäkihiilikoin toukkien ainoa ravintokasvi. Metsäapilan lisäksi kedoille on kylvetty vaateliaita harjujen paahdeympäristöjen kasvilajeja, kuten mäkitervakkoa, nuokkukohokkia ja masmaloa. Vuonna 2018 perustetulta kedolta löydettiin ensimmäiset mäkihiilikoin toukat vuonna 2022. Normaalikoulun kedot toteutamme yhteistyössä Suomen…

02 elo 2018

By emmi

Maatialanharjun harjuketo, Nokia

Kaupunkialueet

Villi vyöhyke perusti harjukedon Nokian Maatialanharjulle vuonna 2018. Ennen kedon perustamista alueelta kaadettiin mäntyjä ja lehtipuita. Puista oli pudonnut paljon lehti- ja neulaskariketta, jonka vuoksi laikutimme maata ennen siementen kylvöjä. Maa oli myös sammaloitunut, joten torjuimme sammalta kalkitsemalla. Harjukedolle kylvimme ukontulikukan, mäkitervakon, keltamaitteen, ahokissankäpälän ja nuokkukohokin siemeniä. Kylvetyt kasvit ovat seudullista kantaa ja niiden alkuperäinen luonnonvarainen kasvupaikka on jäljitettävissä. Hoidamme harjuketoa yhteistyössä Nokian kaupungin kanssa. Laikutuksia, kalkituksia, kylvöjä ja istutuksia maaliskuussa 2020. Paahderinteeseen on jätetty harvennuksen yhteydessä kuollutta puuainesta. Kuvat © Jere Nieminen paitsi ensimmäinen ja neljäs lukusuunnassa Kylvöjä ja kalkituksia lokakuussa 2019. Lehtiruusukkeet ovat kehittyneet edellisvuoden kylvöjen seurauksena. Kuvat…

02 elo 2018

By emmi

Nekalan paahdeverkosto, Tampere

Projektit

Tampereen Nekalassa olemme rakentaneet vuodesta 2018 lähtien paahdealueiden verkostoa erittäin uhanalaiselle mäkihiilikoille (Anacampsis fuscella). Perustamme mäkihiilikoille uusia paahdealueita perhosen nykyisten elinympäristöjen läheisyyteen. Mäkihiilikoin houkuttelemme uusiin elinympäristöihin sen toukkien ainoan ravintokasvin metsäapilan avulla. Kasvatamme metsäapilan taimia ja lisäämme kasvia myös siemeniä kylvämällä. Metsäapilan lisäksi yhdistämme mäkihiilikoin elinympäristöihin myös muita harvinaisia paahdeympäristöjen kasvilajeja, jotka saavat samalla lisää elintilaa. Nekalassa osa uusista mäkihiilikoin paahdealueista perustetaan Tampereen yliopiston normaalikoulun oppilaiden ja opettajien kanssa yhteistyössä. Normaalikoulu käyttää paahdealueita opetuksessaan.Rakennamme Nekalan paahdeverkostoa yhteistyössä Suomen Yliopistokiinteistöt Oy:n, Tampereen Tilapalvelut Oy:n ja Tampereen kaupungin kanssa.Lue lisää Viherympäristö-lehdestä: Mustametsän tapaus Ilmakuva Mustametsän paahdealueesta default Kuva © Jere Nieminen

09 touko 2018

By emmi

Heinsuon kaatopaikka

Teollisuusalueet

Villi vyöhyke laati maisemointisuunnitelman Lassila & Tikanoja Oyj:n kaatopaikalle Heinsuolla Kotkassa. Kasvualustassa kokeiltiin korkeasti emäksistä teollista sivutuotetta kuten meesajätettä, kuivattua betonilietettä ja sammuttamatonta kalkkia. Ensimmäisen vuoden (2018) kylvöt eivät onnistuneet, joten kokeiluja jatkettiin mm. laikuttamalla, mutta vuonna 2023 oli todettava, etteivät kasvit menesty näillä kasvualustoilla ja projekti päätettävä. Kylvöjä syksyllä 2019 Kylvöjä keväällä ja syksyllä 2018

10 huhti 2018

By emmi

Teiskontien auringonkukat

Pirkanmaa, Sissiniityt, Tampere, Väylät ja tienreunukset

Yhdistyksen alkuvuosina kokeiltiin kaikenlaista, esimerkiksi linnuille tarkoitettujen auringonkukansiementen kylvämistä vilkkaan tien varteen luiskalle ohikulkijoita ilahduttamaan. Kevätkylvöistä selvisi kukintaan asti luiskan yläreunassa melko tiivis vyöhyke, kun sieltä asti luiskaa ei niitetty. Kuten kuvasta näkyy, niin joillekin pölyttäjille ulkomaisesta auringonkukasta on iloa, mutta nykyään yhdistyksen standardit ovat korkeammalla ja paikalliset luonnonkasvit ovat etusijalla; vastaavaa ei tulla enää tekemään.

02 elo 2015

By emmi

Tampereen yliopiston rataketo

Projektit

Villi vyöhyke perusti kedon ja kasvikaton Tampereen yliopiston keskustakampukselle vuonna 2019. Valitsimme kedolle erityisesti Tampereen rata-alueilla viihtyneitä kasveja, koska yliopisto sijaitsee lähellä rata-aluetta. Kylvimme kedolle muun muassa neidonkielen, keltasauramon, ketokaunokin ja rohtokoirankielen siemeniä.Kedon lisäksi toteutimme kampukselta lähtevän Kalevantien alikulkukäytävän katolle kasvikaton, jonne kylvimme paahdeympäristöjen kasvilajeja, kuten nuokkukohokkia, isomaksaruohoa, mäkitervakkoa ja tunturikurjenhernettä. Kylvetyt kasvit ovat paikallista kantaa ja niiden alkuperäinen luonnonvarainen kasvupaikka on jäljitettävissä. Tampereen yliopisto sijaitsee Kalevanharjun täysin rakennetulla harjujaksolla. Kasvikatto tarjoaa elinympäristön taantumassa oleville vaateliaille harjulajeille. Yhdistys on hoitanut ketoa ja kattoa kitkemällä ja täydennyskylvöin. Keto ja kasvikatto toteutettiin yhteistyössä Suomen Yliopistokiinteistöt Oy:n ja Tampereen yliopiston kanssa. Kuva © Jere…

02 kesä 2015

By emmi

Työläjärven sorakuopan maisemointi, Ylöjärvi

Teollisuusalueet

Villi vyöhyke aloitti käytöstä poistetun sorakuopan maisemoinnin Työläjärvellä Ylöjärven Pinsiönkankaalla vuonna 2015. Perinteisesti sorakuopat maisemoidaan metsittämällä ja puiden taimia istuttamalla. Työläjärven sorakuopalla halusimme kokeilla harjuille, paahderinteille ja kedoille tyypillisen lajiston kasvatusta, jolla on merkitystä myös luonnon monimuotoisuudelle. Työläjärven sorakuopan maisemointi toteutettiin yhteistyössä Tampereen Infra Oy:n kanssa. Työläjärven sorakuoppa kesäkuussa 2019 Kuvat © Jere Nieminen Alue heinäkuussa 2018 Kuvat © Jere Nieminen Alue kesällä 2017 Kuvat © Jere Nieminen Maisemoinnin jatko marraskuussa 2015 Marraskuussa 2015 perustettiin lisää istutuskehyksiä, joita oli yhteensä yksitoista. Uusiin kehyksiin siirrettiin tulikukkia kesällä perustetuista istutuskehyksistä, koska tulikukan taimia oli heinäkuun kylvöjen seurauksena paljon. Taimien istutusta kehyksiin jatketaan…

02 touko 2015

By emmi

Tesoman yhteisöllinen metsäpuutarha

Kaupunkialueet, Osallistavat projektit

Villi vyöhyke perusti yhteistyössä asukkaiden ja Tampereen kaupungin kanssa Tesomalle vuonna 2015 yhteisöllisen metsäpuutarhan. Se sijaitsee Tesomajärven etelänpuoleisessa metsässä. Tesomalaiset olivat mukana jo suunnitteluvaiheessa. Asukkaiden kanssa keskusteltiin mm. suomalaisten metsäpuutarhojen esimerkkikohteista ja pohdittiin yhdessä, miltä osin ne voisivat soveltua Tesomalle. Metsäpuutarhaan on istutettu alkuperäisiä suomalaisia lehtokasveja, kuten metsälehmusta, tuoksumataraa ja lehtotaponlehteä. Asukaat toivoivat metsäpuutarhaan myös näyttäviä koristekasveja kuten köynnöksiä kiipeilemään mäntyjen rungoilla. Metsäpuutarhassa on jonkin verran myös syötäviä kasveja kuten omenapuita.Asukkaat ovat istuttaneet taimia metsäpuutarhaan useissa talkoissa neljän ensimmäisen vuoden ajan. Sen jälkeen asukkaat ovat istuttaneet metsäpuutarhaan jonkin verran taimia omatoimisesti. Villi vyöhyke -yhdistys on kokeillut metsäpuutarhan alueella myös raidankeuhkojäkälän ja…

02 elo 2014

By emmi

Kalle Päätalon muistomerkki, Tampella

Kaupunkialueet

Sissiniitty Kalle Päätalon muistomerkin edustalla on yhden metrin levyinen ja 40 metriä pitkä. Yhdistyksen jäsenet kylvivät siemenet muistomerkin edustalla olevalle sepelille vuonna 2012 ja vuosi 2019 oli ensimmäinen, kun kasvustoa ei niitetty. Kohteelle valittiin tarkoituksella niittoa kompensoivia kasvilajeja, eli sellaisia, jotka tekevät uudet kukat leikkaamisen jälkeen. Peurankellot, nurmikohokit ja keltasauramot ovat hyviä kasveja kaupunkisisseilyyn.